Aistit kuormittuvat nykyarjessamme valtavasti. Aistiesteetön ympäristö rauhoittaa ja tuo hyvää oloa. Tietoisesti ympäristöä aistiesteettömyyttä kohti muokkaamalla vähennetään koettua kuormitusta ja säädellään virikkeitä ja rentoutumista niin, että majoituskokemus on yhä miellyttävämpi.
Järjestäminen, karsiminen ja KonMarit ovat osa monen arkea. Kun elämässä ei ole mitään tarpeetonta ja kaikki tarpeellinen paikallaan, elämä on helpompaa. Muutoksen toteuttajat kertovatkin raivaamisen myönteisistä kerrannaisvaikutuksista.
Yksi peruste raivauksen vapauttamalle energialle, hyvälle ololle ja onnellisuudelle voi olla aistien vähempi kuormitus.
Aistimme ovat niin arjessamme kuin vapaallakin jatkuvalla kuormituksella. Avokonttorit, suuret päiväkotiryhmät, älypuhelimen jatkuva käyttö ja koukuttavaksi optimoitu mediatarjonta vievät huomiomme jatkuvalla ärsykevyöryllä keskeytyksineen ja huomiopiippauksineen. Kirkkaat valot, kovat äänet ja multitaskaaminen vie veronsa.
Toisaalta saman neljän seinän sisällä ajan viettäminen, asfalttiviidakon ulkoilut ja laturaivo korona-ajan ilmiöinä kuormittavat omalla tavallaan vielä enemmän. Ärsykkeitä saattaa tulla vähemmistä lähteistä mutta toistuvina ja jatkuvina ne rasittavat psyykettä merkittävästi.
Vaikka terve aikuinen sietääkin aistikuormitusta kohtuullisesti ja pystyy osittain sulkemaan mielestään pois osan ärsykkeistä, rajansa kaikella. Aistiesteettömyys tarkoittaa sekä ärsykkeiden vähentämistä että virikkeiden monipuolistamista niin, että aistit saavat aikaa ja tilaa rauhoittumiseen ja palautumiseen.
Miltä kuulostaisi ympäristö, joka on aisteille miellyttävä ja harmoninen kokonaisuus? Aistiesteettömässä suunnittelussa tiloista karsitaan negatiivista kuormitusta tuottavia aistiärsykkeitä ja tuodaan tilalle aisteille miellyttäviä elementtejä auttaen oman potentiaalin käyttöönotossa, selviää Hanna Hannukaisen tutkimusryhmän julkaisusta Aistiesteettömät asumisratkaisut – Koti, jossa on hyvä olla.
Ehkäpä ainakin osaltaan aistiesteettömyyteen perustuukin vuokramökkien suuri suosio.
Sen lisäksi, ettei mökille oteta mukaan hoitamattomien, reagointia vaativien tehtävien paperipinoa ja tiedetään, ettei pihaa tai taloa tarvitse tarkastella tekemättömien töiden viitekehyksestä, myös ympäristöllä on iso merkitys.
Jo ympäristön muutos, hyppy ruuhka-arjen kuvioista pois kokonaan eri paikkaan vaikuttaa. Usein mökillä luonto on aivan eri tavalla läsnä kuin kaupunkiasunnossa. Mieli herää havainnoimaan tutusta poikkeavia ärsykkeitä.
Minkälaisessa mökissä olisi hyvä olla?
Aistiesteettömälle mökille tyypillistä on:
- Tavaraa on vain tarvittava määrä.
- Jokainen tavara palvelee tarkoitusta: käyttöä tai visuaalista iloa.
- Jokaiselle tavaralle on oma, looginen paikkansa.
- Rakennus-, pinta- ja sisustusmateriaalit ovat luonnonläheisiä.
- Tilaratkaisut ovat toiminnallisesti selkeitä, johdonmukaisia ja fyysisesti toimivia.
- Luonto on läsnä ja helposti saavutettavissa.
Vaikka aistiyliherkät ihmiset reagoivat voimakkaammin vahvoihin ärsykkeisiin, myös muut kuormittuvat niistä. Väsymys, ärtymys, keskittymisvaikeudet ja unohtelu voivat olla seurausta nimenomaan liiallisesta kuormituksesta, jota tulee ympäristöstä jatkuvana virtana.
Aistiympäristömme muodostuu kuulon, näön, tunto- ja hajuaistin kautta. Tilaratkaisut, rakennus-, sisustus- ja pintamateriaalit, akustiikka ja valaistus vaikuttavat merkittävästi siihen, miten ympäristömme koemme.
Aistiesteettömyyteen kuuluu myös hyvä sisäilma, oikein toimiva ilmanvaihto ja lämmitys. Liian kylmä tai kuuma lämpötila, vetoisuus, ilman kuivuus tai erilaiset hajuhaitat tuottavat osaltaan aistiärsytystä.
Keskeinen lähtökohta aistiesteettömyydelle on toiminnallisuus, ihmiskeskeisyys: se, että koti tai mökki on suunniteltu ihmiselle miellyttäväksi, ei tavaroiden ehdoilla.
Sisustuksessa käytetään luonnonmateriaaleja, kuten puuta, pellavaa, villaa ja nahkaa sekä maanläheisiä värisävyjä. Eri tuntuiset, pehmeät, sileät, pörröiset ja karheat materiaalit pintaratkaisuissa ja sisustustekstiileissä lisäävät hyviä aistikokemuksia.
Säädettävä, häikäisemätön ja epäsuora valaistus sekä miellyttävä, esimerkiksi tekstiilein toteutettu akustiikka luovat osaltaan tärkeää, aisteja rauhoittavaa aistiympäristöä.
Vihersisustaminen on tärkeässä osassa. Jo pelkästään maisemakuvan katseleminen laskee sykettä ja stressihormoneja. Kun ikkunoista näkyy ympäröivä luonto, metsä ja vesi ovat muutaman askeleen päässä, vieras rauhoittuu aivan toisella tavalla. Terasseja ja piha-alueita kannattaa kehittää myös tästä näkökulmasta.
Aistiesteettömyys ei tarkoita persoonattomuutta. Sisustuksen kerroksellisuus ja tarinallisuus voikin olla rauhoittava ja palauttava elementti. Historia ja oma tyyli saavat näkyä sisustuksessa! Mökkivieraat kaipaavat nimittäin myös aitoutta ja uniikkeja ratkaisuja kopioitujen ketjutoteutusten sijaan.
Vuokramökin valtti onkin virikkeiden ja rentoutumisen tasapaino. Riippukeinussa loikoilu on täysin erilaista rentoutumista kuin kotikuutiossa ruudun tuijottaminen.
Aistiesteettömällä ympäristöllä saadaan tietoisesti ja tiedostamattomasti vaikuttavat ärsykkeet hyvinvointia lisääviksi.
Myönteisiä virikkeitä tarjoavat arjen ympyröistä irtautuminen ja vaikkapa alati vaihtuva luonto. Parhaassa tapauksessa palataan samalle mökille vuosi toisensa jälkeen, jolloin saatavat virikkeetkin ovat ennakoitavissa ja struktuuri tuo turvallisuutta.
Mitä ajatuksia ja tunteita kirjoitus sinussa herätti? Olisi mahtavaa, jos kertoisit niistä, vaikkapa alla olevissa kommenttikentissä! Entä arveletko, että kirjoituksesta olisi apua tai hyötyä jollekin toiselle(kin)? Välitä välittämällä.
Yksi vastaus artikkeliin “Aistiesteetön vuokramökki”